Pilvikartasto (2012)

Pilvikartasto on vielä hetken Matrix trilogiasta tuttujen Wachowskien viimeisin elokuva. Matrixien ja Pilvikartaston väliin mahtuu yksi elokuva Speed Racer, joka meni täysin ohi ainakin minulta.

Pilvikartasto on vaikeasti arvosteltava elokuva. Periaatteessa kaikki on tehty ammattimaisesti ja hienosti. Yksittäiset tarinatkin toimivat. Ne toimivat myös kokonaisuutena. Ongelmana on etteivät tarinat varsinaisesti liity toisiinsa mitenkään vaikka traileri niin lupaakin. On vain yksittäisiä asioita, jotka ovat kahdessa eri tarinassa mukana. Usein väkisin liitettynä ilman, että ne liittyisivät itse tarinaan mitenkään. Mitään ei kulje kaikkien tarinoiden läpi.

Tai no jos tarkkoja ollaan, samat näyttelijät näyttelevät kaikissa rooleissa ja tällä on ilmeisesti tarkoitus osoittaa, että samat sielut törmäävät toisiinsa useina eri aikoina. Joinain aikoina sielut löytävät toisensa ja toisina taas eivät.

Pilvikartasto sisältää kuusi eri tarinaa, joiden välillä hypitään jatkuvasti. Elokuvasta ei kannata etsiä punaista lankaa. Kun sen etsimisen lopettaa, alkaa elokuva toimia paremmin. Niistä olisi vainut tiputtaa kaksi pois ja elokuvan olisi saanut siedettävämpään kahden tunnin mittaan. Kahden tiputettavan tarinan valitseminen olisi ongelmallisempi tehtävä. Nykypäivään sijoittuva tarina toi vähiten kokonaisuuteen. Tietysti silläkin oli oma sanomansa, joka haluttiin mukaan.

Matrixin kaltaista toimintaelokuvaa odottavat tulevat pettymään. Tämä on enemmän suuden budjetin hämärä taide-elokuva. Mukana on jonkun verran Matrixista tuttua pseudofilosofiaa. Yhtä tulevaisuuteen sijoittuvaa tarinaa lukuunottamatta se on ainoa Matrixista muistuttava asia.

Kaiken kaikkiaan tämä kääntyi minun kohdaltani positiiviselle puolelle. En varmaankaan tule katsomaan tätä uudestaan, mutta mielenkiinto säilyi koko kolmen tunnin ajan. Elokuva yritti olla suurempi ja hienompi kuin se lopulta on. Kahden tunnin mittaisena neljän tarinan elokuvana tämä olisi mielestäni toiminut paremmin.